Kuten viimeisimmässä Malagan matkavinkkipostauksessa lupasinkin, esittelyyn tulee nyt Malagan yhdet kuuluisimmat nähtävyydet eli muinaiset linnakkeet Alcazaba ja korkeammalla kukkulalla sijaitseva Gibralfaro. Lisäksi kuvamuotoisessa postauksessa mukana Malagan historiallisen keskustan läheisyydessä sijaitseva La Malagueta ranta.
Malaga on siitä harvinainen kaupunki, että siellä hiekkaranta alkaa heti keskustasta. La Malagueta ranta on heti matkustajasataman vieressä, jonne pystyy poikkeamaan puistobulevardilta. Se on Malagan rannoista kaikkein vilkkain, vaikkei olekaan Aurinkorannikkojen kauneimpia rantoja. Päätettiin kuitenkin tsekata se ainutlaatuisuutensa vuoksi, joten päädyimme viettämään siellä yhden rantapäivän. Sen reilun kahden kilometrin pituisen rannan ruskeahko hiekka on tuotu Saharan autiomaasta asti ja parhaiten ranta tunnetaan kookkaasta kivisestä maamerkistään.
Itse suuntasimme aurinkotuoleille rantaviivan läheisyyteen. Otimme tuolla muuten hieronnat rantatuoleissa. Se oli äärimmäisen rentouttava ratkaisu! Tosin jopa naamassa oli sen jäljiltä pieni pitoisuus jotain aasialaista rohtobalsamia.
La malagueta rannalla oli muuten paljon vähemmän ravintoloita ja palveluja kuin Torremolinoksessa. Sieltä taisi löytyä yhteensä neljä eritasoista ravintolaa, joista lounaalle mentiin erääseen vähemmän fiiniin paikkaan. Listalla melkein kaikki oli friteerattua, joten friteerattujen kalapalojen ja ranskalaisten jälkeen oli hyvä aika tehdä pieni vaellus seuraaviin kohteisiimme!
Elikkäs siis suuntanamme olivat Alcazaban ja Gibralfaron linnakkeet. Alcazaba sijaitsee sekin ihan keskustan tuntumassa Gibralfaro vuoren juurella, kun taas Gibralfaro linnake on korkealla vuoren laella. Alcazaba on 1100-luvulla muslimidynastian rakentama erinomaisesti säilynyt sokkeloinen linnoitus. Sen ulkopuolella on lisäksi roomalaisen amfiteatterin rauniot.
Linnakkeen arkkitehtuuri oli erityisen taidokasta ja rakennukset oli täynnä pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi lattia oli suurilta osin muurattu pienistä pyöreäkulmaisista kivistä, jotka oli tarkasti aseteltu tiettyihin muotoihin ja muutenkin rakennusjälki oli hyvin monimuotoista. Useiden suihkulähteiden ja muiden vesielementtien lisäksi sieltä löytyi toivomuskaivo, johon tyhjennettiin varmuuden vuoksi hilut taskun pohjilta. Tiedä vaikka toivomukset toteutuisi.
Kiviympäristön ja vesielementtien lisäksi oli linnakkeella panostettu puutarhoihin! Kaikessa kauneudessaan Alcazaba oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Lippuhan sinne olisi maksanut huimat 2,20€, mutta mentiin paikalle sunnuntai iltapäivänä, jolloin Alcazabaan oli ilmainen sisäänpääsy.
Ilmaiseksi pääsi myös Gibralfaroon, jonne pääsyä ja sen tarjoamia näköaloja odotimme vielä enemmän. Kuten aluksi luultiin, ei Alcazabasta päässyt suoraan jatkamaan ylemmäksi Gibralfaroon, vaan tie sinne lähti erikseen vuoren juurelta. Sitä pitkin oli helppo kiivetä, sillä tie oli kävelykadun levyistä asfalttia, tosin aika jyrkkää sellaista. (Mukavan hien sai pintaan!)
..Ja täytyy sanoa, että kipuaminen kyllä kannatti! Linnaketta kiersi muurit, joiden suojissa linnakkeen pystyi kävelemään ympäri ja ihastelemaan näköaloja joka suunnalta. Sisäpihalta löytyi puutarha, ravintola sekä linnakkeen historiaa selkeyttävä museo. Näkymät tykinrei'istä olivat hulppeat joka suuntaan!
Kun vähän käänsi päätään, niin silmiin osui maisema, jota hallitsi Plaza de toros de La Malagueta eli härkätaisteluareena. Siellä pidetään yhä edelleen kolme härkätaistelua vuodessa eri juhlien yhteydessä ja eri henkilöiden kuten taiteilija Pablo Picasson (kotoisin Malagasta), Ciriacon ja Paulan (tapettiin marttyyreina Malagassa 303 jKr) sekä August Festivaalin yhteydessä Our Lady of Victoryn (Neitsyt Maria) kunniaksi. Tosin itse en kylläkään haluaisi mennä katsomaan härkätaistelua tai tukea sitä toimintaa millään lailla, mutta rakennuksena se on vaikuttava.
Siinä oli Malagan päiväretkivinkit tällä erää! Miltä Malaga vaikutti?
Ps. Kaikki matkailua käsittelevät postaukseni löydät kootusti Travel à la Sara -tägin alta!
Pysy menossa mukana myös Instagramissa: lifealasara ja Facebookissa: Life à la Sara
♡: Sara